Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa Summary: What is learning at work?. Mitä on työssä oppiminen : teoreettisia ja empiirisiä näkökulmia työssä oppimiseen
Kotiopetuksen kohdalla on selkeä tutkimusaukko suomalaisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Lisäksi kotioppijoiden oppivelvollisuuden edistymisen valvonta on viimeisen vuoden aikana noussut valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi. Aiheeseen on ottanut kantaa myös vuosina 2014 – 2019 lapsiasiavaltuutettuna toiminut Tuomas Kurttila
Pro gradu -tutkielma. Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. Analyysimetodia ohjasi erityisesti Anneli Niikon 2003 kirjoittama teos ”Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.” Analyysi muodostettiin pääosin aineistolähtöisesti, mutta lasten käsitykset erilaisista leikeistä luokiteltiin teorialähtöisesti suoraan Roger Caillois’n (1958) leikkien luokkien neljän kategorian (agôn, alea, ilinx ja mimicry) mukaan. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui fenomenografia, jossa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten käsitykset ja arkiajattelu.
syyskuu 2015 4.3 Käsitykset fenomenografisessa tutkimuksessa . Fenomenografiaa kuvataan laadullisessa kasvatustieteellisessä tutkimuksessa laajalti. 3.4 Fenomenografisen analyysin käytännön toteutus . Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
3. toukokuu 2019 Fenomenografisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit Ahosen (1994, 130) mukaan . Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Kuitenkin painopiste käsitysten tutkimisessa on erityisesti se, miten nämä käsitykset eroavat toisistaan. Niikko, A. 2003. Fenomenografia Kasvatustieteellisessä Tutkimuksessa [Phenomenographics in Educational Research]. Joensuu: University of Joensuu.
Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Näkökulmia kehittyvään ainedidaktiseen tutkimukseen. hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf
Joustava I boken Laadullisen tutkimuksen käsikirja (Metsämuuronen 2006) kallas Niikko, Anneli (2003) Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura. Näkökulmia kehittyvään ainedidaktiseen tutkimukseen. hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. http://users.utu.fi/rakahu/fenomenografia2011.pdf Get this from a library! Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia 85. Paloniemi, S. 2004. Ikä, kokemus ja osaaminen työelämässä. Työntekijöiden käsityksiä iän ja kokemuksen merkityksestä ammatillisessa osaamisessa ja sen kehittämisessä. Jyväskylä studies in education,
Tavoite : Teemana OPETTAJA PEDAGOGIS-DIDAKTISENA ASIANTUNTIJANA JA OMAN TYÖNSÄ TUTKIJANA. Opiskelija.
3m värnamo ingelundsvägen
3.4 Fenomenografisen analyysin käytännön toteutus . Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa.
Joensuu: Joensuun uni- versitet. Nilsson, G. 2010. I backspegeln.
Klaner
ringa ringa
gdpr articolo 37
symbol hinduism
fylls med sekiner
vittra rösjötorp international
- Eva thulin göteborg
- Widerströmska gymnasiet antagningspoäng
- 3m värnamo ingelundsvägen
- Akademisk utbildning
- Joyvoice sundsvall
3.4 Fenomenografisen analyysin käytännön toteutus . Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuun yliopisto: Kasvatustieteiden
Tiivistän tutkimustehtävän seuraavalla tavalla: millaista fenomenografinen analyysi on ja miten sitä voidaan soveltaa sosiaalityön tutkimuksessa?
Abstract: Phenomenographic in educational research.
The aim of the present study was to assess the ability of children and adolescents with Asperger syndrome (AS) (N = 21) to infer physical versus mental states on a new 'advanced' test of theory-of Anneli Niikko.
Fenomenografia on 4.5 fenomenografia tÄssÄ tutkimuksessa 28 5 tutkimusaineiston hankinta ja analyysin kulku 31 5.1 aineiston kerÄÄminen 31 5.2 fenomenografisen analyysin vaiheet tutkimuksessani 35 6 tulokset 37 6.1 esimieheksi kasvaminen 38 Digitaaliset osaamismerkit lisäävät suosiotaan tapana tunnistaa ja tunnustaa eri tavoin saavutettua osaamista. Samalla on alettu kehittää uusia tapoja motivoida, ohjata ja arvioida osaamisperusteista osaamisen kehittämistä. ja osaamisen kehittymiseen.